MIETTEITÄ AKTIIVIMALLISTA JA TYÖVOIMAPOLITIIKASTA

Hallituksen esityksen mukaan aktiivimallin tavoitteena on työttömien hakeutuminen aiempaa enemmän lyhytkestoisiin sekä osa-aikaisiin työsuhteisiin. Tämän katsotaan ehkäisevän työttömyyden pitkittymistä. (HE 124/2017: 5)

Okei, joo tutkimusten mukaan esimerkiksi määräaikaiset työsuhteet lisäävät mahdollisuutta työllistyä kokoaikaiseksi. (Kauhanen 2005: 212, 216). Kuitenkin joissain tutkimuksissa on noussut esille, että määräaikaisella työllä voi olla negatiivinen vaikutus, koska työnantajat voivat katsoa työntekijän käyneen jo ”seulonnan” muiden työnantajien valikoimaprosessissa. Yhdysvalloissa puolestaan on tehty tutkimuksia, joissa vuokratyön tekemisellä on ollut negatiivisia vaikutuksia työttömien tulevaan työmarkkina-asemaan. Tutkimuksissa määräaikaisen työn tekeminen ei merkittävästi laskenut riskiä joutua työttömäksi verrattuna niihin henkilöihin, jotka pysyivät työttömänä eivätkä ottaneet määräaikaista työsuhdetta vastaan. Toisen vuoden jälkeen määräaikaisen työttömyysriski pieneni 29 prosenttiin, kun taas kolmannen vuoden jälkeen työttömyysriski kasvoi ensimmäistä vuotta suuremmaksi. (Kauhanen 2005: 210-215)

Kaikki ovat kuistenkin olleet yhtä mieltä työllistämispalveluiden lisäämisestä. – Eikö niin? Okei, no onneksi meillä nuorisotakuu, haastatteluja ja epäsuoria yritystukia (palkkatuki ja työkokeilu). Tosiaan työttömällä nuorisotakuun piirissä olevalle tulee tarjota esimerkiksi työpaikkaa kolmen kuukauden sisällä. Nonih vihdoin on mahdollisuus työllistyä! – Eiku mitä ihmettä? Ai ne tarjoaakin työtä, jonka sinä voisit itsekin löytää MOL.fi sivuilta ja johon hakee kaikki muutkin työttömät.. No onneksi voi päästä haastatteluun sitten kertomaan, ettei nyt ihan onnistunut tämän työpaikan saaminen, jota ystävällisesti tarjottiin.

Peli ei ole kuitenkaan vielä menetetty! Vielä voi päästä työkokeiluun tai palkkatuella töihin, huh, vähän jo alkoi kuumottaa.. Kuntouttava työtoiminta on yleisin työllistämistä edistävä palvelu. Näitä oli tarjolla 84 400 kappaletta vuonna 2016. Työkokeilu on toiseksi yleisin palvelu, jota oli yhteensä 62 810 jaksoa vuonna 2016. (HE 124/2017: 9)

Nonih nyt pääsee sitten työelämään kiinni! – Eiku hetkinen? Työllistymistoimella palkatulla työntekijällä on 42% suurempi riski jäädä työllistymistoimen jälkeen työttömäksi verrattuna muihin lähtökohtiin. Tämä selittyy sillä, että nämä työntekijät omaavat heikomman työhistorian ja he päätyvät sellaisiin yrityksiin töihin, joista on suurempi riski päätyä takaisin työttömäksi. Pienemmät yritykset ovat tilastollisesti innokkaimpia ottamaan tukityöllistettäviä. Pienyrittäjät nähtävästi jakavat palkkauksen riskiä valtiovallan kanssa. (Luukkanen 2005: 200-202)

Okei joo, mutta kai sinne pysyvään työsuhteeseen sitten lopulta pääsee?

Määräaikaiset työsuhteet kasvoivat 1980-luvun jälkipuoliskolla 1990-luvun puoliväliin saakka. 2000-luvulla määräaikaisten työsuhteiden osuus on vakiintunut 15-17 prosenttiin. Puolestaan vuokratyön käyttötapa on tullut pysyväksi ilmiöksi, mutta se on vielä tilastoissa suhteellisen pieni osuus työnmuotona. Puolestaan osa-aikaisten työsuhteiden osuus on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2000 osa-aikaisia työntekijöitä oli 12 prosenttia ja vuonna 2013 14 prosenttia kaikista palkansaajista. (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 2015: 11-12). Miksi epätyypilliset työsuhteet suhteutetaan aina kaikkiin palkansaajiin? – No onneksi on muitakin tilastoja.

Avoinna olevista työpaikoista 64 prosenttia oli vuonna 2016 säännöllisiä kokopäivätöitä. Työpaikoista 50 prosenttia oli tarkoitettu yli vuoden kestäviksi. 26 prosenttia oli yli kolmeksi kuukaudeksi, mutta kuitenkin alle vuoden pituisiksi. 2 prosenttia oli kestoltaan alle 11 vuorokautta. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2017: 3).

No mut siis tarkoituksenahan olikin mennä osa-aikatöihin ja lyhyempiin työsuhteisiin, eikö? – Mites jos ei pääsekään osa-aikatyöhön tai lyhyempiin työsuhteisiin, mites sitten?

Hallituksen esityksessä nousi esille, miten toimeentulotuki menot voivat kasvaa aktiivimallin myötä. Työttömät siis saattaisivat joutua toimeentulotuen piiriin, mikäli nämä eivät täyttäisi aktiivimallin asettamia aktiivitoimia. (HE 124/2017: 10)

Okei, mutta tämä vaan kannustaa enemmän työnhakuun, eikö?

TTTL (1412/1997) 15 §:n mukaisesti toimeentulotuen määräytymisessä tuloja voidaan ottaa huomioon useampana määräytymisen ajanjaksona. Ansiotulo, joka ei ole vielä ollut tiedossa toimeentulotuesta päättäessä, voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, mikäli tämä ei ole kohtuutonta. Periaatteessa tämä tarkoittanee sitä, että useammat työttömät, jotka saavat myös toimeentulotukea, heidän mahdollinen tulonsa katsotaan ylijäämäksi ja se vyörytetään seuraaville kuukausille. Tämä periaatteessa tarkoittaa, ettei työtön saa erityisesti ylimääräistä tuloa, jos tämä vastaanottaa esimerkiksi lyhyen työkeikan, koska tämä tulo vähennetään seuraavasta toimeentulotuesta. Tällä on varmasti suoranaisia innostavia voimia työttömien aktivoitumiseen, koska he eivät hyödy työnteosta rahallisesti, mutta työkokemuksen saaminenhan on se ratkaiseva tekijä. (Huom! 150e tulosuoja on olemassa, 11 §.)

No mut siis työllisyyshän on nyt noussut? – Jotain on siis tehty oikein. – Kyllä näin on! Kansaneläkelaitos antoi lausunnossaan arvion, että aktiivimalli lisää työmäärää 130-260 henkilövuodella. (HE 124/2017: 13). Sitten kun ottaa vielä huomioon kaikki nämä TE-toimiston toteuttamat haastattelut ja muut, niin kyllä työpaikkoja on syntynyt.

No huh sentään, onneksi työpaikkoja on sentään syntynyt.

Mites muuten työttömillä on niin huono maine? – Minä luulin työttömien estävän inflaatiota.

Näin täällä Suomessa.

Lähteet:

HE 124/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta.

Kauhanen, Merja (2005). Pätkätöillä kiinni pysyvään työllisyyteen – kannattaako työttömän ottaa vastaan määräaikaisia töitä? Työttömyys – Taloustieteellisiä puheenvuoroja, 204-2019. Toim. Kari Hämäläinen, Heikki Taimio & Roope Uusitalo. Helsinki: Edita Publishing Oy.

Luukkonen, Antti (2005). Yritysten rekrytoinnit aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiltä. Työttömyys – Taloustieteellisiä puheenvuoroja, 189-203. Toim. Kari Hämäläinen, Heikki Taimio & Roope Uusitalo. Helsinki: Edita Publishing Oy.

Työ- ja elinkeinoministeriön julkiasuja (2015). Työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muotojen muutostrendejä selvittävän ja kehittävän työryhmän loppuraportti. TEM julkaisu 2/2015.

Työ- ja elinkeinoministeriö (2017). Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2016. TEM Tilastotiedote 2017/2.

MIKÄ IHMEEN ALUERYHMÄ??

23.11.2017

Astuin 22.11.2017 maagisesta portista kohti tuntematonta alueryhmää. Minut oltiin vähän aikaa sitten valittu pääkaupunkiseudun nuorten edustajaksi tähän alueryhmään toimikaudelle 2018-2019. Valtakunnallinen alueryhmän tapaaminen pidettiin 22.11.-23.11.2017 Hotelli Hiltonissa Helsinki Airportissa. Huomasin heti alueryhmän kokouksessa, että olin astunut tuntemattomaan maailmaan taikaportista. Ihmeellinen ay-toiminnan maailma avautui minulle ensimäistä kertaa laajemmin kuin koskaan. Alueryhmä on ryhmä edustajia eri toimialoilta, esimerkiksi valtiolta, kunnalta ja yksityiseltä sektorilta. Alueryhmä toimii alueellisesti pienemmissä ryhmissä kuin myös valtakunnallisesti. Meillä pääkaupunkiseudulla on esimerkiksi oma alueryhmä, joka kokoustaa ja suunnittelee toimintaa. Puolestaan Etelä-Suomella on esimerkiksi oma alueryhmänsä, joka toimii Etelä-Suomessa. Nämä kaikki alueryhmät tekevät yhteistyötä toistensa kanssa. Tapaamisessa yhteishenki olikin se, että yhdessä olemme vahvempia. Nämä pienemmät alueryhmät sitten kokoontuvat valtakunnallisesti ja käyvät läpi toimintaansa sekä jakavat tietoa toisilleen. Alueryhmien tarkoituksena on tehdä edunvalvontaa ja yhteiskuntavaikuttamiseen liittyviä asioita. Tähän kuuluvat muutoshankkeet ja toimintamallien kehittäminen. Yhteistyötä tehdään yhdistysten, aluetoimiston ja aktiivien kanssa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että alueryhmän jäsenet jakavat toisilleen tietoa ja jäsenille, suunnittelee tapahtumia ja kehittää omaa sekä JHL:llän kuin myös yhdistysten toimintaa.

Alueryhmän valtakunnallisessa tapaamisessa nousi esille laajasti meidän nuorten asiat. Tapaamisessa tapasin JHL:llän hallituksen jäseniä, jotka toivat esille halua tehdä ammattiliitostamme meitä nuoria kiinnostavan ja palvelevan ammattiliiton. Viesti oli selvä, me nuoret olemme JHL:lle tärkeitä ja meitä halutaan enemmän toimintaan mukaan. Miten sitten toimintaan voi lähteä ja tulla niin sanotuksi ay-aktiiviksi? Ensimmäisen askeleen ottaminen on aina vaikeaa, koska uuteen lähteminen voi jännittää tai jopa kauhistuttaa. Kenenkään nuoren ei kuitenkaan kannata jännittää toimintaan lähtemistä. Kaikki nykyiset aktiivit ovat todella vastaanottavaisia ja mitään ei tarvitse tietää entuudestaan. Kyselemällä ja olemalla läsnä pääsee helposti ja nopeasti kiinni toimintaan. Kun päätät lähteä ay-toimintaan mukaan, niin tulet saamaan uusia tuttavuuksia, pääset vaikuttamaan edunvalvontaasi ja tiedät tekeväsi jotain tärkeää yhteisen hyvän eteen. Yhdessä olemme vahvoja ja sen takia juuri sinä nuori olet tärkeä. Lähde mukaan ammattiliittosi toimintaan ja vaikuta! Pääkaupunkiseudun nuoret järjestävät tapahtumia ympärivuoden ja haluamme sinut mukaan. Ilmoittelemme tapahtumia Facebookissa, so stay tuned!

HALLITUKSEN AKTIIVIMALLI

MIELIPIDEKIRJOITUS

23.11.2017

Hallituksemme kärkihakkeena on ollut työllisyyden parantaminen. Hallituksemme on parhaillaan uudistamassa työttömyysturvalakia niin sanotulla ”aktiivimallilla”. Tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä on tämä hallituksen esitys ”aktiivimallista”, (HE 124/2017).

Aktiivimallin tarkoituksena on edistää passiivisia työttömiä etsimään ja ottamaan töitä vastaan. Työttömän aktiivisuutta seurattaisiin 65 päivän mittaiselta ajalta. Työttömän tulisi tämän 65 päivän aikana olla töissä vähintään 18 tuntia, jotta työtön voisi osoittaa olleensa ns. ”aktiivinen”. Muita tapoja osoittaa aktiivisuutta olisi käydä viisi päivää työllisyyttä edistävässä palveluissa yms. Työttömyysetuuden saaminen täysimääräisenä perustuisi siis siihen, että on osoittanut aktiivisuutensa. Mikäli työtön ei täyttäisi aktiivisuuden kriteerejä, alennettaisiin hänen työttömyysetuuttaan 65 maksupäivältä 4,65 prosenttia, (HE 124/2017). Lain olisi tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

Aktiivimalli kannustaa työllistymään ja edistää passiivisia yhteiskunnan varoilla eläviä vapaamatkustajia menemään töihin, eikö niin? Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön lokakuun (2017) työllisyyskatsauksen mukaan TE-toimissa on 272 516 työtöntä. Puolestaan avoimia työpaikkoja TE-toimistossa ilmoitettiin lokakuussa 38 929. Kaikkiaan työ-  ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuussa kuitenkin avoinna 89 500 työpaikkaa. Tietenkin luvuista puuttuu myös muut työpaikat, esimerkiksi piilotyöpaikat yms. Kuitenkin jo pelkästään lukuja silmäilemällä voi todeta, ettei jokaiselle työttömälle ole tarjolla työpaikkaa. Aion heittää nyt ihan hullun ajatuksen siitä, ettei työttömyys ehkä olisikaan työttömistä johtuva asia. Sinänsä mediassa jotkut työttömät ovat antaneet ns. ”ulostuloja” siitä, miten nämä ovat vapaaehtoisesti työttömiä, eivätkä edes hae töitä. On tietenkin täysin luontevaa olettaa näiden ulostulojen perusteella, että jokainen työtön vieroksuisi töitä, varsinkin kun työpaikkoja on vähemmän verrattuna työttömiin. Todennäköisesti hallituksemme on myös tajunnut, ettei laskutaitoa tarvita mihinkään ja kaikkia voidaan yleistää parin henkilön perusteella. Hallituksemme on kuitenkin sen verran innovatiivinen, että se luo byrokratialla työpaikkoja työttömien haastatteluilla sekä nyt uudella aktiivimallillaan. Kiitän hallitusta työllisyyden edistämisestä.

Hallituksemme on luonut myös minulle uskoa innovatiiviseen asenteeseen. Haluan vaihtoehtoisesti ehdottaa työnantajiin kohdistuvia siivoustalkoita. Kuten tiedämme, on työpaikkoja tarjoamassa työttömille kaiken maailman Jampat.  Näille Jampoille yhteistä on se, etteivät ne osaa tai ymmärrä miten olla hyviä työantajia. Me tarvitsemme siivoustalkoon, koska jotkut työnantajat eivät osaa tai ymmärrä maksaa palkkaa. Nämä työnantajat haluavat yhteiskunnan varoilla saada itselleen osaavia työntekijöitä. Meidän tulee suojella veronmaksajia tällaisilta vapaamatkustaja yrittäjiltä. Jotkut Jampat osaavat maksaa palkkaa, mutta se perustuu kaiken maailman provisioille. Tällaisia ihmeellisyyksiä löytyy esimerkiksi telemarkkinoinnista, ns. puhelinmyyjät. Tyypillisesti työpaikkailmoitukset ovat ylitseampuvia ja työnhakijalle lupaillaan kuuta taivaalta. Sitten kun näitä yrityksiä alkaa googlettamaan, niin ilmenee, että kyseinen puhelinmyynti yritys on aloittanut toisella toiminimellä ja edellinen, onkin konkurssissa. Tällaiset yritykset vaikuttavat epäilyttäviltä. Kuitenkin monet työnhakijat menevät näiden Jamppojen tarjoamiin töihin, vain todetakseen sen, etteivät saa normaalia kohtuullista palkkaa. Voisiko hallituksemme kohdistaa byrokratia innovaatisuutensa näihin wanna be yrittäjiin. Ehdotan, että hallituksemme vihdoinkin ratifioisi Euroopan sosiaalisen peruskirjan 4.1. artiklan. Suomella olisi täydet mahdollisuudet puuttua alipalkkaukseen, mutta näin ei ole tehty. Suomi ei ole ratifioinut Euroopan sosiaalisen peruskirjan 4.1 artiklaa. Mikäli hallituksemme ratifioisi kyseisen artiklan, kuten monet muut länsimaat, ei työttömien tarvitsisi sietää wanna be yrittäjiä ja nämä innostuisivat varmasti myös enemmän työnhausta. Artiklan 4.1 mukaan kohtuullinen palkka on vähintään 60 prosenttia maan nettokeskipalkasta. Tulevassa blogikirjoituksessa tulen pohtimaan sitä, miten 4.1. artikla olisi työehtosopimusten kumppani, eikä vaihtoehto korvata näitä. Stay tuned!

Lähteet:

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ (2017). Työllisyyskatsaus. Saatavissa 21.11.2017: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160313/TKAT_Loka_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y

HE 124/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Saatavissa 21.11.2017:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_124+2017.aspx &

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_124+2017.aspx

"Ei kiinnosta mua." -Eikö?

Hei ystäväiseni, joka olet kunnallisella työnantajalla tai hoiva-alalla töissä. Joko kuulut ammattiliittoon? En halua missään tapauksessa nyt olla mikään mainosmies, mutta tämä asia on tärkeä.

Nykyinen oikeistopolitiikka pyrkii romuttamaan ammattiyhdistysliikkeen, jotta työmarkkinoille saataisiin viidakon lait. Nykyiset yleisesti voimassa olevat työmarkkinoiden pelisäännöt (mm. 8 tunnin työpäivä, vuosilomat) eivät ole itsestäänselvyys, vaan ay-liikkeen vuosien aikana vaivalla neuvoteltuja ja lakoilla taisteltuja oikeuksia.

Jos ay-liike romutetaan, tai jos järjestäytymisaste laskee liian alas, alakohtaisten työehtojen yleissitovuus lakkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajat voivat tehdä paikallisesti kunkin työntekijän kanssa minkälaisia sopimuksia tahansa, välittämättä kohtuullisesta työajasta ja työehdoista. Työolosuhteista, palkasta tai ylityökorvauksista voidaan tinkiä niin paljon, kuin laki vaan antaa myöden.

Ratkaisu tähän ongelmaan on joukkovoima. Mitä suurempi osa työntekijöistä on järjestäytynyt  ammattiliittoihin, sitä merkittävämpi vaikuttaja olemme työmarkkinoilla neuvottelupöydissä.

Jäsenmaksujen hinta on usein syy siihen, miksi työntekijä ei liity ammattiliittoon, vaan esimerkiksi yleiseen työttömyyskassaan YTK:hon. Pitää kuitenkin muistaa, että YTK on työnantajapuolen perustama työttömyyskassa, joka myy tuotetta, siinä missä ay-liike myy tasa-arvoista kohtelua. Vaikka jäsenmaksut ammattiliitoissa olisi puoletkin kalliimpia kuin YTK:ssa, maksu on verovähennyskelpoinen. Eroa on myös ammattiliittojen jäsenyyden ja YTK:n asiakkuuden välillä. Ammattiliittojen edunvalvonta perustuu neuvonantoon ja työntekijän tukemiseen jo epäkohdan ilmetessä, ennen ensimmäistäkään riitatilanteen sovittelupalaveria. Mikäli erimielisyys ei selviä, jäsen saa yhdistykseltään ja sitä kautta liitoltaan työoikeuteen erikoistuneiden juristien avun sekä korvauksen kustannuksista jos juttu viedään raastupaan asti. Tämä kaikki ilman, että tarvitsee taistella yksin missään vaiheessa tai ostaa lisäpalveluja. YTK sen sijaan antaa kyllä asiakkaalleen ansiosidonnaisen ja jonkin tasoisen lakiavun jos on siitä erikseen maksanut, mutta aikaisintaan siinä vaiheessa kun tilanne on jo kriisiytynyt ja työpaikka pahimmillaan menetetty.

Yksi ammattiyhdistysliikkeen suurimmista ongelmista tällä hetkellä on se, että ammattiliittoja kilpailutetaan kuin mitä tahansa sähköyhtiöitä. Hintoja vertaillaan suhteessa ansaittuihin jäsenetuihin ja palkintoihin. Tämä saa aikaan sen, että aina halvemman jäsenmaksun mukaan valittu ammattiliitto ei olekaan työntekijälle se kaikkein edullisin ja hyödyllisin vaihtoehto. Jos esimerkiksi työpaikalla kaikki muut työntekijät luottamusmies mukaan lukien kuuluvat JHL:ään, ei yhden työntekijän ole kannattavaa kuulua eri liittoon vaikka vuosittainen jäsenmaksu olisi toisaalla pienempi. Riita- tai työneuvottelutilanteissa toisen ammattiliiton edustama luottamusmies on kädetön auttaja; hänellä kun ei ole edustusoikeutta muille kuin oman ammattiliittonsa jäsenille.

Vertailuja tehdessä on tärkeää muistaa se, miksi ammattiliitot ovat olemassa ja mikä niiden rooli on yhteiskunnassa. Ne eivät ole vakuutusyhtiötä, matkapalveluiden tuottajia tai kiinteistövälitysfirmoja. Ammattiliittojen tarkoitus on neuvotella ja ylläpitää oikeudenmukaiset, kohtuulliset ja tasa-arvoiset työolosuhteet ja -ehdot kaikille palkansaajille sukupuoleen, ihonväriin tai ikään katsomatta.

Tuskin tarvitsee enempää painottaa sitä kuinka merkittävää ammattiyhdistysliikkeen vaaliminen ja hengissä pitäminen on. Jatkumo on meidän nuorten käsissä. Jos me päästämme iskut läpi ja alistumme sorron alla, ovat meitä edeltävät joukot taistelleet turhaan. Pidetään roihuavaa tulta yllä jatkossakin. Tehdään se yhdessä. Ei anneta liekin sammua!

Syysterveisin,
Ida Roitto
Puheenjohtaja
Pääkaupunkiseudun JHL-nuoret

Let's make JHL great again!

Lets make JHL great again!

Miksi äänestäisin JHL:n edustajistovaaleissa? No vaikka ihan siksi, että saan valitusoikeuden seuraavaksi viideksi vuodeksi. On helppo sanoa, ettei liitto tee mitään, mutta mitäpä jos näyttäisit mallia ja aloittaisit tekemisen itse äänestämällä.

JHL:n edustajisto on 120-henkinen ja valitaan vaaleilla, jotka alkaa nyt. Edustajisto päättää liiton strategiasta, hyväksyy työehtosopimukset ja paljon muuta. Eli näillä tyypeillä on valta! Jos nuoret äänestäisivät nuoria ja saisimme nuoria läpi, olisi nuorilla valtaa. Viime vaaleissa vain yksi alle 30-vuotias ehdokas meni läpi, joka tarkoittaa, että kaikkia reilua 20000 nuorta edustaa 1 henkilö. Onko ok?

Kaikista 120:stä jäsenestä 1 ei kovin helposti saa ajatuksiaan läpi, mutta entäpä jos nuorten määrä olisi suurempi? Voisimme ajaa JHL:ää kohti nykypäivää ja kääntää laivaa huomattavasti nopeammin.

Tuodaan yhdessä ammattiliittomme 2010-luvulle ja pelastetaan se fossiilisoitumiselta.

Kannustavin terveisin,
Ida Roitto
Puheenjohtaja
Pääkaupunkiseudun JHL-nuoret

Pääkaupunkiseudun JHL-nuoret ei purematta niele!

Eilen julkaistiin neuvottelutulos niin kutsutusta kilpailukykysopimuksesta. Sopimuksessa julkinen sektori on maksumiehenä; meiltä ollaan viemässä 30% lomarahoista määräajaksi, työeläkemaksuja ollaan siirtämässä työnantajalta työntekijälle 1,2% ja työttömyysturvamaksuja 0,85%, ja työaikaa lisäämässä 24h vuodessa, tämä kaikki aikavälillä 2017-2020. Pääkaupunkiseudun JHL-nuoret ei hyväksy tätä neuvottelutuloksena, tulos ei ole 0 vaan miinusmerkkinen työntekijälle ja plusmerkkinen työnantajalle. Emme usko, että tällä sopimuksella saadaan lisää työpaikkoja, eikä nyt voida tuloksesta puhua vaan tappioiden minimoinnista.

Puheenjohtaja Jarkko Eloranta kommetoi asiaa tiedotteessaan, jossa puoltaa neuvottelutuloksen hyväksymistä.

Keskusjärjestöjen tuoretta neuvottelutulosta pitää verrata maan hallituksen jo kertomaan vaihtoehtoon, Eloranta toteaa. Siinä paketissa ovat pakkolait, paikallisesta sopimisesta määrääminen lakiteitse sekä 1,5 miljardin euron leikkaukset ja veronkorotukset. Näiltä voidaan nyt välttyä.
- Kaikkiin hallituksen toimiin nähden tämä neuvottelutulos on pienempi heikennys.
- On myös hyvin tärkeää, että hallitus ei koske työmarkkinaosapuolten vapaaseen sopimusoikeuteen.
Eloranta teroittaa maan hallitukselle, että julkinen sektori kantaa nyt raskaimman taakan. Hallituksen onkin pidettävä huoli siitä, ettei se huhtikuun kehysriihessään lykkää lisää rasitteita julkiselle sektorille ja sen työntekijöille.
- Jos silloin tulee lisää iskuja, se vaikuttaa väistämättä kielteisesti neuvottelujen kulkuun.

Julkisen sektorin lomarahan leikkaus on tulonsiirtoa yksityisen sektorin kilpailukyvyn parantamiseen, Eloranta korostaa.
- Me jeesaamme nyt vientiä. Kun ajat paranevat, odotamme, että tämä apu korvataan.

Vetoamme nyt JHL:n hallitukseen: Jos tämä on edes mahdollista hyväksyä, niin ei sitä voi purematta niellä! Julkiselle sektorille on korvattava Elorannan mainitsema vetoapu ja sitä ei voida vaan odotella, vaan siitäkin tulee sopia jo nyt. Pääkaupunkiseudun JHL-nuoret vaatii hallitusta esittämään lisäyksiä sopimukseen,lisäyksillä tulisi muuttaa 24h työajanlisäys määräaikaseksi kuten lomaraha leikkaus ja varmistaa että julkisen sektorin työntekijät saavat tästä uurastuksesta palkkion, kun talous kohenee.

”Keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta ja hallituksen ilmoittamia sopimuksen syntymistä tukevia toimenpiteitä 1.6.2016, jonka jälkeen ne ilmoittavat kattavuudesta yhteisesti valtioneuvostolle. Jos sopimuksen kattavuus tai hallituksen toimenpiteet eivät ole riittäviä, työ- ja virkaehtosopimusosapuolilla on oikeus irtaantua tekemistään sopimuksen mukaisista ratkaisuista.” (Kilpailukykysopismus) Vaadimme myös, että ko. sopimuksen loppulauselmaa tullaan noudattamaan ja vahtimaan, selkäranka ei kestä enää enempää!

Pääkaupunkiseudun JHL-nuoret
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Tiitta Nieminen, tiitta.nieminen@gmail.com
Varapuheenjohtaja Joni Turunen, joniturunen@outlook.com

Sinuakin tarvitaan-#STOP - Palkansaajien mielenosoitus Helsingin Rautatientorilla perjantaina 18.9. klo 11

SAK:n, Akavan ja STTK:n liittojen jäsenet osoittavat mieltään Helsingin Rautatientorilla ensi perjantaina. Mielenosoituksella puolustetaan työmarkkinajärjestöjen vapaata oikeutta sopia työ- ja virkaehtosopimuksista sekä vastustetaan hallituksen yksipuolisia päätöksiä heikentää palkansaajien työehtoja.
Keskusjärjestö SAK on myös JHL:n keskusjärjestö ja näin myös JHL on mukana osoittamassa mieltä ja kehottaa jäseniään osallistumaan mielenilmaukseen. Mieltään voi ilmaista osallistumalla Rautatientorin tapahtumaan tai poistumalla omalta työpaikaltaan mielenilmauksen ajaksi. Oikeus ilmaista mieltä on työntekijöiden perustuslaillinen oikeus. Huomioithan, että liiton jäsenistä valtion virkamiehet ja kunta-alan viranhaltijat voivat poistua työpaikaltaan vain siinä tapauksessa että jäsenen oma paikallinen yhdistys on tehnyt tästä päätöksen. Jos pidät mahdollisena etyätyösi kuuluu hätätyön piiriin ota yhteyttä luottamusmieheesi, hätätyötä tekevät eivät voi poistua työpaikoilta.

Osallistun mielenilmaisuun, miten toimin?

Mielenilmaisuun lähdettäessä on huolehdittava, että työnantajalle on ilmoitettu asiasta ja että normaaleista työn lopettamistehtävistä on huolehdittu. Mielenilmauksen jälkeen on palattava töihin ennalta laaditun työvuorosuunnitelman mukaisesti. Keskustele asiasta myös työkavereiden kanssa ja kerro mistä on kyse; asiahan on yhteinen. Mielenilmaukseen osallistuminen ei myöskään vaadi liiton jäsenyyttä. Mitään sanktioita ei työpaikalta poistumisesta tule, työnantaja ei myöskään voi kieltää sinua osallistumasta. Palkkaa mielenosoituksen ajata ei työnantajan tarvitse maksaa, eikä liitto korvaa ansionmenetystä. Tiedustele kuitenkin omalta yhdistykseltäsi, korvaavatko he.

Pääkaupunkiseudun liikenne on pysähtynyt lähes täysin koko perjantain, joten kannattaa miettiä tuletko paikalle pyörällä tai vaikka kimppakyydillä. Kyytejä voi huhuilla esimerkiksi täällä muilta JHL:n jäseniltä
JHLn jäsenten kimppakyytejä STOP-mielenosoitukseen

Miksi on tärkeää osallistua?

Emme suostu hallituksen kaavailemiin leikkauksiin, joilla pyritään heikentämään työehtosopimuksia. Työehtosopimukset neuvotellaan työmarkkinajärjestöjen kesken. Nyt sopimuskulttuuri meinataan polkea pakkolain alle. Haluamme että Suomessa jatkossakin tällaiset asiat neuvotellaan, ei sanella. Nyt on siis tärkeää saapua sankoin joukoin paikalle ja marssia ulos työpaikoilta ja näyttää yhteinen voimamme!

Nähdään perjantaina "Nälkä kasvaa, vaikka liksalla pitäis jaksaa"-banderollin alla!

Pääkaupunkiseudun JHL-nuorten puheenjohtaja Tiitta Nieminen, tiitta.nieminen@gmail.com